Ravitsemus ja GK
Voiko reseptin ravintoarvoon luottaa, jos se on arvio?
Lähteistetty laskennallinen arvo on usein hyödyllinen, mutta se ei ole automaattisesti valmisruoan laboratoriomittaus.
Arvio voi olla asiallinen ilman laboratoriota
Ruokaviraston mukaan ravintoarvot voivat perustua analyysin lisäksi hyväksyttyihin koostumustietoihin ja laskelmiin. Tällöin laskennan luotettavuus riippuu ennen muuta siitä, vastaavatko lähtötiedot oikeaa ruokaa ja annosta.
Selkeästi lähteistetty keskiarvo ei ole sama asia kuin arvaus. Toisaalta laskurin monta desimaalia eivät tee arvosta mitattua tai yksilöllisesti tarkkaa.
Suurimmat epävarmuudet ovat usein lähtötiedoissa
Raaka-aineen tuotemerkki, rasvapitoisuus, kuorinta, paisto ja käytetty määrä voivat kaikki vaikuttaa tulokseen. Jos tärkeän ainesosan paino puuttuu, koko annoksen tarkkuutta ei voi taata.
Kypsennetyn ruoan vesimäärä voi muuttaa ravintosisältöä sataa grammaa kohti. Punnittu annos ja lähdekohtaisesti määritelty raakatuote kuuluvat yhteen.
Puuttuvaa tietoa ei saa korvata nollalla
Jos tarvittavaa tietoa ei ole, arvion on kerrottava se. Tämä koskee erityisesti glykeemistä kuormaa: ilman soveltuvaa GI-arvoa tai hiilihydraattimäärää kokonais-GK voi jäädä laskematta.
Nolla kertoo mitatun tai lähteistetyn nollan vasta, jos sille on riittävä peruste. Tuntematon on tuntematon, vaikka käyttöliittymässä nolla olisi helppo näyttää.
Näin lukija käyttää arviota oikein
Vertaile samanlaisin perustein laskettuja annoksia. Katso lähteet, määrät, arvioinnin luonne ja mahdolliset puuttuvat osuudet. Älä tee terveyspäätöstä yhden arvioluvun perusteella.
Recipavon tavoite on pitää näkyvillä ero mitatun, laskennallisen ja puuttuvan tiedon välillä. Laskennan ulkoasu ei saa piilottaa tätä eroa.