Ravitsemus ja GK
Miksi kaksi ravintoarvolaskuria antaa samasta ruoasta eri luvut?
Erot voivat johtua raaka-ainetietueista, kuidusta, kypsennyshävikistä ja annoskoon tulkinnasta – eivät vain laskukaavasta.
Ensimmäinen ero on usein elintarvikkeen valinta
Yhdessä tietokannassa on merkintä raa'alle tuotteelle, toisessa keitetylle. Myös rasvapitoisuus, tuotenimi, lajike ja valmistajan resepti voivat poiketa toisistaan.
Pelkkä teksti kana, riisi tai jogurtti ei riitä yksiselitteiseen vertailuun. Kunkin laskurin pitäisi kertoa täsmälleen, mitä tietuetta se käytti.
Hiilihydraatti ja kuitu pitää ymmärtää
Eri järjestelmät ilmoittavat hiilihydraatteja ja kuitua eri käsitteillä. EU-pakkausmerkinnöissä kuitu ilmoitetaan erillään hiilihydraateista, mutta tietokannat voivat käyttää erilaisia laskentapohjia.
Jos vertailet numeroita, tarkista nettohiilihydraatin ja kokonaismäärän määrittely, mahdolliset polyolit sekä se, verrataanko samaa annosta.
Kypsennyshävikki ja annokset
Paistossa neste haihtuu, keitossa sitä imeytyy, ja osa raaka-aineista jää syömättä. Yksinkertainen ainesosien summa ja valmiin ruoan laboratoriotulos eivät aina kuvaa samaa asiaa.
Myös epämääräiset määrät, kuten yksi sipuli tai vähän kastiketta, voivat tehdä lopputuloksesta epävarman. Laskuri, joka näyttää monta desimaalia, ei välttämättä ole tarkempi.
Näin vertailet laskureita järkevästi
Kirjaa ensin ainesosien grammapainot ja raaka/kypsä-tila, valitse vastaavat tietueet ja tarkastele laskennan lähteitä. Vertaa vasta tämän jälkeen tuloksia.
Ruokavirasto sallii ravintoarvojen perustuvan analyysiin tai hyväksyttäviin ainesosatietoihin pohjautuviin laskelmiin. Lähdenäytön laadulla on siis väliä.